marras 13, 2019

Aktiivista keskustelua MPASSid:sta Meritullinkadulla

Perusopetuksen digitalisaation yhteentoimivuus -seminaari pidettiin perjantaina 8.11. Päivän aikana käytiin antoisia keskusteluja sekä MPASSid-palvelun kehitykseen että yleensä yhteentoimivuuteen liittyen. Osallistujia oli paikalla noin 50, ja intoa vastaavanlaisen tapahtuman järjestämiseen myös tulevana vuonna tuntui riittävän.

Seminaari pidettiin Helsingissä opetus- ja kulttuuriministeriön tiloissa Meritullinkadulla, ja sitä järjestämässä olivat ministeriön lisäksi Opetushallitus ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. Seminaari alkoi Opetushallituksen Erja Nokkasen ja ministeriön Tero Huttusen, MPASSid:n tuoteomistajan, puheenvuoroilla, joiden jälkeen päästiin tutustumaan yhteentoimivuuden välineisiin. Yhtenä välineenä esiteltiin MPASSid, josta kertoi projektipäällikkö Manne Miettinen CSC:ltä. Tilaisuudessa puhuttiin myös ePerusteet- ja Opintopolku-palveluista, avoimista oppimateriaaleista sekä oppimisanalytiikasta.

Puheenvuorojen jälkeen aiheista keskustelua jatkettiin pienemmissä ryhmissä, joihin osallistujat saivat jakautua. MPASSid-keskusteluun osallistui yhdeksän palveluiden, kuntien ja muiden toimijoiden sekä kolme MPASSid-tiimin edustajaa. Keskustelussa käsiteltiin eri tahoja askarruttaneita asioita ja pohdittiin ratkaisuvaihtoehtoja. Yhtenä keskustelun aiheena oli uloskirjautuminen ja se, miten estetään käyttäjien joutuminen toistensa käyttäjätileille vahingossa yhteiskäyttölaitteita käytettäessä. Tämä ei ole vain MPASSid:n ongelma, vaan koskee kaikkia kertakirjautumisjärjestelmiä ja erityisen vaikean ongelmasta tekee yhteiskäyttölaitteet. Asia on teknisesti ja käsitteellisesti paljon monimutkaisempi kuin äkisti ajatellen uskoisi, eikä siihen ole yhtä yleispätevää ratkaisua. MPASSid-operaattorilla on uloskirjautumiskäytäntö, joka palvelee hyvin muun muassa Desku-työpöytää ja Peda.netiä, mutta tämä ratkaisu ei sovi kaikkiin käyttötapauksiin. Parhaana ratkaisutapana nähtiin, että MPASSid-operaattori laatii yhdessä käyttäjäyhteisön kanssa parhaiden käytäntöjen kuvauksia esimerkiksi MPASSid:n wiki-sivuille.

Lisäksi puhuttiin pysyvän yksilöintitunnuksen tarpeesta. Olisi hyvä, että palvelu voisi varmasti yksilöidä käyttäjän samaksi, vaikka tämä olisi siirtynyt oppilaitoksesta toiseen tai kulkenut eteenpäin oppijan polullaan seuraavalle koulutusasteelle. Opetushallituksen ylläpitämästä Kansallisesta oppijanumerosta uskottiin tulevan tällainen yksilöintitunnus, mutta sen käyttö on rajattu lainsäädännössä niin kapeaksi, ettei sitä tällä hetkellä voi käyttää laajemmin oppimisen ja koulutuksen digitaalisten palveluiden ekosysteemissä. Tilannetta pidettiin ristiriitaisena, kun samanaikaisesti pitäisi edetä kohti jatkuvaa oppimista. Ekosysteemin tehokkuuden kannalta pysyvä yksilöintitunnus on välttämätön. Todettiin, että paras ratkaisu on viestiä yhteisönä tästä tarpeesta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Keskusteluissa nousi esille myös MPASSid:n piirissä olevien palveluiden vähäinen määrä suhteessa käyttäjämääriin. Vaikka palveluiden lukumäärä luottamusverkostossa on kuluneen vuoden aikana kasvanut, nähtiin tämän suhteen vielä kehitettävää sekä viestinnällisesti että luottamusverkoston koordinoimisen tiimoilta.

Keskustelussa kysyttiin, onko MPASSid:n toiminnallinen laajuus nyt valmis, vai onko se laajenemassa esimerkiksi kattamaan laajemmin käyttäjiin liittyviä tietoja, kuten oppimistulosten arviointitietoja. Miettinen vastasi, että MPASSid pysyy jatkossakin siinä roolissa, missä sillä nyt on: välittämässä tunnistushetkellä palvelulle tietyn, rajallisen joukon tietoja (“käyttäjäattribuutteja”), joita useimmat palvelut tarvitsevat tunnistamis- ja valtuuttamispäätöksiin. Toki tätä tietojoukkoa on tarpeen ajan mittaan hiljakseen laajentaa tai päivittää palveluiden tarpeiden muuttuessa, mutta ei missään vaiheessa ole näköpiirissä, että MPASSid alkaisi välittää esimerkkinä mainittuja oppimistuloksiin liittyviä tietoja. Tällaisen tiedon välittämistä varten tulee kehittää muita ratkaisuja, kuten järjestelmien välisiä rajapintoja.

Kaiken kaikkiaan tilaisuus tuntui olevan hyödyllinen sekä MPASSid-tiimille että osallistujille. Luottamusverkoston eri tahoja edustavien toimijoiden tapaaminen säännöllisin väliajoin on tärkeää, jotta kehitystä osataan ohjata oikeaan suuntaan. Tärkeää on kuitenkin myös se, että luottamusverkoston jäsenet saavat keskustella keskenään ja viestiä tarpeistaan ministeriölle. Kuten Huttunen on sanonut: parhaimmillaan MPASS toimii siltana opetuksen ja koulutuksen järjestäjien, viranomaisten sekä palveluntarjoajien välillä.

Ei kommentteja

Kommentoi:

Opetus- ja kulttuuriministeriö
CSC
Palvelun omistaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Palvelun operaattorina toimii CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.