elo 26, 2019

Tuoteomistaja esittäytyy

Loppuvuodesta 2018 MPASSid-tunnistusratkaisun tuoteomistaja vaihtui ja puikkoihin astui Tero Huttunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Huttunen toimii kehityspäällikkönä osastolla, joka vastaa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön liittyvistä asioista. Hänen työnsä keskittyy tietotuotantoon ja digitalisaatioon sekä näiden johtamiseen.

Yksi osaston monista hankkeista on MPASS, josta syntyi palvelu nimeltä MPASSid.

– Yleensä ministeriön edustaja on näissä projekteissa joko omistajan tai ohjaajan roolissa. Minun roolini MPASS-hankkeessa on sekoitus molempia. Edeltäjäni voi sanoa vieneen palvelun kehittämisen siihen pisteeseen, missä se oli vuoden 2019 alussa. Tämän jälkeen olemme MPASSid-tiimissä keskittyneet kehitykseen ja ylläpidon siirtoon, Huttunen kertoo.

Huttunen on ollut mukana MPASS-hankkeessa jo vuodesta 2015, enemmän tai vähemmän koko matkan ajan. Tuoteomistajaksi hän siirtyi viime joulukuussa, mutta koska tiimillä oli vuodenvaihteeseen saakka selkeät kehityslinjat, varsinainen työ MPASSid:n päivittäisarjen parissa alkoi tammikuun puolella. 

– Uusi rooli on siinä mielessä ollut helppo omaksua, että olen ollut mukana alusta asti ja tiesin jo etukäteen, mihin tähdätään. Minua on ilahduttanut se, kuinka paljon opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä luottamusverkostoon on viimeisen vuoden aikana liittynyt. Tämä on kuitenkin nostanut esille sen, kuinka paljon meillä on kasvusta huolimatta tekemistä.

Valmistakin palvelua voi kehittää

Vaikka MPASSid:n kehityksen suhteen ollaan jo pitkällä ja palvelu on melko vakiintunut, on siinä Huttusen mielestä vielä kehitettävää. Yksi palvelun kehittämisen kulmakivistä on tasapainoilu mukana olevien opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja palveluntarjoajien välillä.

– MPASSid:n kaltaisissa palveluissa on usein eräänlainen muna-kana-ongelma. Hankkeen alkaessa pohdimme sitä, kumpaa koukkua meidän kannattaisi käyttää: tarjotaanko palveluntarjoajille helposti iso määrä potentiaalisia käyttäjiä vai opetuksen järjestäjille ja käyttäjille mutkaton pääsy laajaan palveluvalikkoon. Panostimme ensin molempiin samanaikaisesti, mutta pian huomasimme, että MPASSid:n kohdalla käyttäjien pitää tulla ensin, Huttunen muistelee.

Viime syksynä palvelun käyttäjämäärä kasvoi hurjasti, ja tämän jälkeen painopiste siirtyi kuin itsestään uusien palveluiden mukaan saamiseen. Syksyllä käynnistettiin 20plus20-kampanja, jossa palveluntarjoajia kannustettiin liittymään MPASSid-luottamusverkostoon. Tänä vuonna viestiä on suunnattu aiempaa enemmän palveluiden kehittäjille, ja jo liittyneet palveluntarjoajat ovat olleet mukana kehittämistyössä. MPASSid:n teknisellä puolella palveluiden integraatioiden sujuvuutta on parannettu. Huttunen kertoo seuraavansa mielenkiinnolla, kuinka uudet palveluntarjoajat lähtevät mukaan.

MPASSid tulevaisuudessa

Millaisia pitkän aikavälin suunnitelmia ministeriöllä on MPASS-hankkeen varalle? Huttusen mukaan kysymys nousee usein esille keskusteluissa sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien että palveluntarjoajien kanssa.

– Pitkän linjan suunnitelmat kiinnostavat kaikkia osapuolia ehkä siksi, että MPASSid on koettu toimivaksi, eikä sellaiseen palveluun haluta satsata, jonka jatkuvuudesta ei ole tietoa.

Yksi ministeriön suunnitelmista liittyy palvelun omistajuuteen. MPASSid:n ylläpidon siirrosta Opetushallitukselle on alkuvuoden ajan käyty keskustelua. Huttunen painottaa, että tämä ei tarkoita sitä, että MPASSid:sta tulisi viranomaispalvelu. 

– Aiomme edelleen tehdä tiivistä yhteistyötä niin opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kuin palveluntarjoajienkin kanssa. MPASSin tulee olla yhteishanke, jota kehitetään yhdessä, ja tästä olemmekin saaneet kiitosta luottamusverkoston jäseniltä. Siirto Opetushallitukselle takaisi pysyvyyttä, jota palvelu tarvitsee.

Toinen ministeriön keskeinen visio on, että MPASSid-palvelu standardoisi henkilötietojen käsittelyn perusopetuksen sähköisissä palveluissa. Huttunen lisää, että se on ollut tavoite alusta alkaen. Nykyään MPASSid-palvelua voidaan jo kutsua kansalliseksi tunnistuspalveluksi, sillä mukana on yli 3000 perus- ja toisen asteen oppilaitosta ympäri Suomea. 

– MPASS on yksi ministeriön keinoista tehdä digitaalisista oppimistuotteista ja -ympäristöistä mahdollisimman helppokäyttöisiä. Tahdomme pyrkiä perusopetuksessa irti salasanaviidakoista ja tilanteesta, jossa digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöönotto vie liikaa aikaa opetuksesta. MPASSid-palvelu poistaa tämän esteen ja lisää helppokäyttöisyyttä, Huttunen selventää. 

Toinen Huttusen mainitsema esimerkki ministeriön kehittämistä, oppimistuotteiden sujuvaa käyttöä edesauttavista hankkeista on Avointen oppimateriaalien materiaalipankki, jossa kehitetään digitaalisten oppimateriaalien löydettävyyttä ja haettavuutta. 

– Tällaisilla hankkeilla haluamme lisätä oppimisympäristöjen yhteentoimivuutta sekä helpottaa loppukäyttäjän eli oppilaiden ja opettajien toimintaa ja opetusta ylipäätään.

Yhdessä alusta alkaen

Enemmän aikaa oppimiseen ja opetukseen! Iskulause on toiminut MPASSin periaatteena hankkeen alusta asti, ja se on Huttusen mukaan edelleen vahvasti mukana kehityksessä. Keskusteluja opettajien ja muiden opetuksen järjestäjien kanssa on jatkettu läpi vuosien. Näin on pyritty saamaan ajantasaista kuvaa siitä, miten palvelua voisi parantaa.

– Meillä on ministeriössä suunnitteilla eräänlainen neuvoa antava elin, joka jatkossa ohjaisi MPASS-hankkeen kehittämistä. Yksi tämän elimen keskeisistä osallistujaryhmistä on opetuksen ja koulutuksen järjestäjien edustajat, Huttunen paljastaa.

Yhdessä tekemisen hyödyt on huomattu myös palveluntarjoajien kanssa. MPASSid-tiimi on alkuvuoden aikana järjestänyt työpajapäiviä, joissa yhdessä mukaan kutsuttujen palveluntarjoajien kanssa on paneuduttu palvelun kehitykseen ja mahdollisiin pulmakohtiin.

– Tällainen yhteistyö on todella hyödyllistä. Parhaimmillaan MPASS voi toimia keskustelun mahdollistavana alustana, siltana opetuksen ja koulutuksen järjestäjien, viranomaisten sekä palveluntarjoajien välillä, Huttunen sanoo.

MPASSid-palvelua halutaan kehittää luottamusverkoston molempia jäsenryhmiä, sekä palveluntarjoajia että kotiorganisaatioita, kuunnellen. Tapa toimia on saanut kiitosta palveluntarjoajilta, jotka ovat tyytyväisiä siihen, että kirjautumispalvelua ei kehitetä pelkästään loppukäyttäjien tarpeiden mukaan.

– Saamamme palaute on arvokasta ja kertoo, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Mielestäni yhdessä kehittäminen ja kaikkia jäseniä kuunteleminen on ainoa keino pysyä ajassa ja varmistaa, ettei MPASSid palvele ainoastaan yhden ryhmän – opetuksen tai koulutuksen järjestäjien, ministeriön tai palveluntarjoajien – tarkoitusperiä. Erityisesti pitkällä aikavälillä on erittäin tärkeää muistaa, että kaikki kehittäminen tähtää loppujen lopuksi oppijan oppimisen tukemiseen tai mahdollistamiseen. Siksi onkin ollut hienoa huomata, että kaikki ryhmät ovat jakaneet tämän tavoitteen.

Ei kommentteja

Kommentoi:

Opetus- ja kulttuuriministeriö
CSC
Palvelun omistaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Palvelun operaattorina toimii CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.