huhti 26, 2018

Asiakaslähtöisyys kannattaa – yksi kysymys voi säästää rahaa ja aikaa

Päädyin miettimään kuljettua matkaa MPASSid kehityksessä ja yksi käänteentekevä hetki tuli mieleeni. Vuonna 2015 lähdettiin rohkeasti liikkeelle MPASSid konseptissa oletuksella, että nuoret haluavat käyttää sosiaalisen median tunnuksia kirjautumisessa erilaisiin oppimisessa tarvittaviin digitaalisiin materiaaleihin ja palveluihin.

Ajatus oli, että ne tunnukset on valmiiksi olemassa ja osa oppilaiden arkea. Emme olisi voineet olla enemmän väärässä.

Hyppää altaaseen aikaisin – ei heti välttämättä syvään päähän.

Onneksi olimme liikkeelle asiakaslähtöisen ja iteratiivisen kehittämisen metodein ja päädyimme testaamaan mallia nopeasti kentällä asiakkaiden eli oppilaiden ja opettajien keskuudessa. Heikkoja signaaleja alkoi kuulumaan, että ei ne sosiaalisen median tunnukset kiinnosta, mutta suoraan ei kukaan sanonut että miksi ei – eikä me kysytty. Tiiminä sitä vähän pähkäiltiin ja tehtiin loppuun työkalu, jolla voidaan yhdistää samaan käyttäjäprofiiliin erilaisia tunnistusvälineitä kuten facebook, twitter ja yle tunnus.

Kysele asiakkailta ja kuuntele

Sitten aloimme kysymään oppilailta suoraan että mitä tunnusta haluatte käyttää oppimisen palveluihin. Vastaus oli että se tunnus minkä koulu antaa – sillä pitää päästä materiaaleihin ja palveluihin. Syy oli edelleen sumun peitossa. Päätin kysyä teini-ikäiseltä tyttäreltäni, joka vastasi että “en halua sotkea somea koulujuttuihin”.Toisaalta asia ei aina ole näin yksinkertaista, koska muun muuassa G Suite on laajasti käytössä. Sen tuottaa Google. En väitä että tässä olisi jotain väärää tai väärinkäytöstä, mutta ehkä G Suite on esimerkki poikkeuksesta sääntöön, jossa omat asiat pidetään lokeroissaan.

se tunnus minkä koulu antaa – sillä pitää päästä materiaaleihin ja palveluihin

Some ja koulu erillään

Asiakkaat haluavat pitää kouluasiat ja sosiaalisen median erillään. Oppi oli, että olimme miettineet asiaa liian monimutkaisesti ja liian vähän asiakkaiden kanssa keskustellen. Jätimme tilejä yhdistävän toiminnallisuuden arkkitehtuuriin, mutta lopetimme siitä puhumisen julkisissa tilaisuuksissa.

Yksi kysymys voi olla käänteentekevä

Onneksi emme vielä olleet tässä vaiheessa tehnyt graafista käyttöliittymää profiilin hallintaan, jossa tunnistusvälineitä voi lisäillä ja poistaa. Se vasta olisikin ollut turhaa työtä ja resurssien haaskausta. Ainakin tässä vaiheessa palvelun kehitystä. Karrikoiden voi sanoa, että yksi teini-ikäinen säästi pitkän pennin veronmaksajien rahaa, yksinkertaisti palvelusta viestimistä ja antoi MPASSid tiimille suuntaa tulevaisuuden suhteen.

Tiiviisti voidaan todeta, että yhden kysymyksen esittämisellä, vastauksen kuuntelemisella ja pohtimisella voidaan säästää veronmaksajien rahoja pitkä penni ja yksinkertaistaa “myytävää” tuotetta.

Ei kommentteja

Kommentoi:

Opetus- ja kulttuuriministeriö
CSC
Palvelun omistaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Palvelun operaattorina toimii CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.