huhti 12, 2018

ITK 2018 hedelmiä yhdeltä päivältä – tuoteomistajan kokemana

ITK –päivät 2018 on itselleni opetusalan tapahtuma, jonne menen joka vuosi mielelläni tietäen että rankka reissu tulossa, mutta se kantaa hedelmää. Tapahtumassa pääsee kosketuksiin niin monen eri toimijan kanssa, että varmasti antoisat esitykset jää osallistumatta ja päädyn aina keskustelemaan ihmisten kanssa. Näin kävi myös tänä vuonna – yhtään esitystä en ehtinyt katsomaan.

Siitäkin huolimatta (tai ehkä juuri siksi), reissu oli jo yhden päivän perusteella antoisa itselle ja palvelulle jonka tuoteomistaja olen. Muutama poiminta löydöistä ja aluista sekä asioista, jotka eivät näy missään mutta ovat osaltaan luomassa MPASSid menestystarinaa.

YTL:n kanssa on pitkään tehty yhteistyötä vuosien varrella. Silti tapaamme liian harvoin ja pääsemme vaihtamaan ajatuksia rauhassa. Torstaina törmäsin Matti Lattuun ennen kuin päivän hulina käynnistyi ja lopputulos oli yhteinen päätös, että YTL:n uuteen palveluun (ei siis ylioppilaskoejärjestelmä itsessään) tullaan laittamaan MPASSid tunnistusratkaisuksi. Tästä uudesta palvelusta kuulemme lisää vielä keväällä.

MPASSid esillä kolmessa näyttelypisteessä

Sillä aikaa kun minä hyörin ITK alueella ja keskustelin eri tahojen kanssa, kollegani ministeriöstä ja CSC:ltä laittoivat ministeriön standin kuntoon. Iso kiitos siitä. MPASSid ei ollut esillä vain OKM:n esittelytilassa, vaan myös kahdessa muussa paikassa. CSC:n standin paikka oli Areena tilan aulassa ja siellä oli myös osaavaa CSC:n henkilökuntaa vastaamassa kysyjille MPASSid:sta ja jakamassa esitteitä sekä muuten ”lobbaamassa” Digikillan olohuoneessa pidettäviä MPASSid tietoiskuja (torstai ja perjantai klo 13-14). Kyseinen Digikillan tila olikin se kolmas paikka, jossa MPASSid oli esillä.

Torstaina pidettiin Digikillan tilassa ensimmäinen MPASSid kysy-vastaa demo ja keskustelutilaisuus. Paikalla oli hyvin väkeä ja tilaisuudesta tulikin hyvin interaktiivinen eri osapuolten intoutuessa keskustelemaan MPASSid mahdollisuuksista ja miten jalkauttaa se kansalliseksi ratkaisuksi. Palaute jota kuulin tilaisuudessa ja muissa keskusteluissa hieman yllätti minut. Monen näkemys oli, että ratkaisu on valmis ja nyt se pitää saada pikaisesti kansalliseen käyttöön. Tästä olen samaa mieltä.

Digikillan tilaisuudessa tuli keskustelua myös kansallisen oppijanumeron (OID) välttämättömyydestä sekä opettajien että oppilaiden kohdalla. Kyseinen yksilöllinen tunnus (jota käyttäjän ei tarvitse edes tietää) on välttämätön ekosysteemin kannalta, jossa palveluita tuottaa kymmenet ellei sadat osapuolet. Kuinka laajalle OID on sitten levinnyt? Koski palvelun pulssi kertoo, että peruskoulun osalta yli 95%:lla oppilaista on OID ja lukion osalta yli 91%:lla. Opettajat pitää saada myös mukaan – heillä tulee olla myös OID.

Näiden kolmen ennaltasovitun näyttelypaikan lisäksi kuulin ilokseni, että useammat palveluntarjoajat levittivät MPASSid sanomaa omilla standeillaan. Tämä jos mikä kertoo meille, että olemme onnistuneet.

Asiakaskokemus viiden tähden tasoiseksi

Viime vuoden pilotoinnit liki 30 kunnan kanssa auttoi viimeistelemään tekniikan ja loi uskoa palvelun välttämättömyyteen sekä toimintakykyyn. Moni tyytyisi tähän, mutta minä en. Se mitä MPASSid kohdalla pitää nyt tehdä, on saada oikeat viesti leviämään läpi Suomen. Vielä löytyy useita tahoja, joilla ei ole mitään hajua koko palvelun olemassa olosta. Palvelun käyttöönottoon liittyvä sopimus on myös viime metreillä ja sen kommentointiin on osallistunut pilotoivat kunnat (28) ja useita palveluntuottajia.

Se mitä näiden lisäksi pitää tehdä, on laittaa asiakaskokemus kuntoon kunnan (opetuksenjärjestäjä), yrityksen (palveluiden tuottajat) ja sovelluskehittäjät (jotka integroivat palvelun osaksi toisia ratkaisuja). Tavoite on kaikkien osalta päästä itsepalveluun ja prosessien automatisointiin. Näiden avulla skaalaus ja nopeus saadaan kasvamaan. Muussa tapauksessa palvelun operointi tulee liian työlääksi, hitaaksi ja kalliiksi.

Pienet asiat ratkaisevat

Useampi kuntien edustaja lähestyi päivän mittaan minua ja kertoi kultaisia tiedonjyviä muun muassa sen suhteen miksi MPASSid ei ole heidän kunnassaan käytössä. Syyt ovat pieniä, mutta ratkaisevia kuten esimerkiksi se, ettei kunnan IT arkkitehtuurista vastaaville ole ollut antaa heidän kaipaamaa yksinkertaista kuvaa logiikasta miten eri toiminnot kytkeytyvät järjestelmiin. Tai kuva on ollut olemassa, mutta sitä ei vain ole löydetty.

Toinen hidastava tekijä on ollut Edustoren ja MPASSid:n irrallisuus. Jo pari vuotta sitten lähestyimme Tieraa ehdottaen MPASSid:n kytkemistä tunnistusmenetelmäksi Edustoren tuotteille. Ehkä aika ei vielä silloin ollut kypsä, mutta nyt ilmassa on mahdollisuus että kyseiset kaksi palvelua kohtaavat. Jatkossa Edustore tuotteet saattavat hyvinkin toimia MPASSid tunnistuspalvelun kautta.

Konkreettinen demo kannattaa aina

Tämän kevään uusi asia MPASSid palvelussa on demoympäristö, joka tehtiin nopealla aikataululla juuri ennen ITK-päiviä. Palattuani virkavapaalta helmikuussa 2018, käynnistin demoympäristön tuottamisprosessin, koska tuntui siltä ettei kentän väki ymmärrä tarpeeksi selvästi mitä hyötyä MPASSid palvelusta on.

Selkeästi ratkaisu tehdä demoympäristö kannatti, koska se havainnollistaa opettajille, palveluntarjoajille ja kunnan päättäjille mistä tässä on kyse. Lisäksi demoympäristö kirvoittaa uusia ajatuksia liikkeelle ja antaa pohjaa miettiä esimerkiksi kunnan ratkaisuja uuden ekosysteemisen näkökulman kautta.

Ilman konkretiaa ei syntyisi samassa määrin uusia ajatuksia ja innovaatioita.  Ilman konkretiaa saa vakuutella loputtomiin, mutta epäilykset häilyvät olemattomiin kun voi näyttää ja antaa epäilijöiden itse kokeilla palvelua.

Tiimin osaamisen täydentäminen viestinnällä

Ennen päivän paketointia ja ansaittua lepohetkeä ennen perjantai hulinaa, ehdin juttelemaan hetken Manne Miettisen (CSC) kanssa, joka toimii MPASSid tuotekehitystiimin päällikkönä. Hänellä oli myös ollut antoisa päivä ja keskusteluissa oli löytynyt useita palveluntarjoajia, joiden kanssa suunta on kohti MPASSid käyttöönottoa. Mannen kanssa homma toimii ja ehkä siksi MPASSid kehittäminen on palkitsevaa, hauskaa ja tuottavaa.

Keväällä päätettiin myös lisätä viestintään lisää potkua ja mukaan tiimiin hankittiin viestinnän ammattilaisia. Heidän panostus haastatteluvideoiden tuottamisesta, kuvien ottamisesta, materiaalin tuottaminen ja moni muu tekijä helpottaa merkittävästi omaa taakkaani ja varmistaa sen että oikeat viestit menee eteenpäin – paitsi silloin kun minä pääsen puhumaan. Sekaannuksia ja vääriä mielikuvia syntyy aina, mutta kuten sanonta kuuluu ”rapatessa roiskuu” ja ”koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee”. Eteenpäin ja kohti uusia asiakkaita.

Ei kommentteja

Kommentoi:

Opetus- ja kulttuuriministeriö
CSC
Palvelun omistaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Palvelun operaattorina toimii CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.